Fyysinen aktiivisuus opetuksessa - hyötyä vai ajanhukkaa?

Korkeakouluopiskelijoilla istumista kertyy keskimäärin 11 tuntia päivässä. Pitkäkestoinen istuminen ja muu paikallaanolo on itsenäinen terveysriski, vaikka liikkumisen suositukset täyttyisivät. Paikallaanolon tauottaminen on tärkeää paitsi terveyden, myös oppimisen näkökulmasta. Opiskelupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta edistämällä voidaan parantaa myös oppimisen kannalta keskeisiä kognitiivisia taitoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Liikkuva opiskelu –toiminnalla pyritään lisäämään opiskelupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja edistämään opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Alkuvuodesta toteutetussa kyselyssä opiskelijat pääsivät arvioimaan omaa liikkumista opiskelupäivän aikana sekä liikkumiseen liittyviä käytäntöjä omassa korkeakoulussa. Opetushenkilöstölle suunnatussa kyselyssä puolestaan selvitettiin, sisältävätkö oppituntien / luentojen opetustavat mahdollisuuksia liikuskeluun, taukoliikuntaan tai muuhun fyysiseen aktivointiin ja millaisia näkemyksiä opettavalla henkilöstöllä on fyysisen aktiivisuuden edistämisestä kampuksella.

Syyslukukauden aikana julkaisemme juttusarjan, jossa esittelemme kyselyistä saatuja tuloksia ja jaamme vinkkejä ja materiaaleja fyysisen aktiivisuuden lisäämisen tueksi. Sarjan aiemmissa jutuissa on käsitelty taukoliikuntaa ja liikkumisen olosuhteita. Seuraavaksi tarkastellaan fyysistä aktiivisuutta osana opetusta.

Liikettä lisäävät menetelmät aktivoivat kognitiivisesti ja fyysisesti

Fyysistä aktiivisuutta sisältävät opetusmenetelmät vähentävät paikallaanoloa oppimiseen käytettävissä olevaa aikaa vähentämättä. Menetelmät aktivoivat opiskelijoita sekä kognitiivisesti että fyysisesti, ja niiden ensisijaisena tavoitteena on auttaa opiskelijaa oppimaan.

• 80 % opiskelijoiden kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että omissa opinnoissa ei hyödynnetä toiminnallisia opetusmenetelmiä, jossa vähennetään istumista ja paikallaanoloa sekä hyödynnetään liikkumista oppimisen tukena.

• 58 % opiskelijoista toivoo, että oppitunneilla / luennoilla opiskeltaisiin enemmän toiminnallisesti hyödyntäen liikkumista oppimisen tukena. 31% Oamkin opiskelijoista ja 22 % yliopiston opiskelijoista ei osannut vastata, haluaisiko opiskella enemmän toiminnallisesti ja liikkuen.

Avoimissa vastauksissa opiskelijat toivat esiin toiveita liikkumisen sisällyttämisestä huomaamattomasti opetukseen esimerkiksi laittamalla opiskelijat vaihtamaan paikkaa luentosalissa tai hakeutumaan eri pienryhmiin. Etäluennoille toivottiin etukäteen tietoa siitä, onko koko luento tai osa siitä mahdollista kuunnella esim. kävelyllä.

Fyysiseen aktivointiin suhtaudutaan pääosin positiivisesti, lisää koulutusta kaivataan

Opetushenkilöstön kyselyn vastauksista käy ilmi, että aktiivisuutta sisältäviä opetusmenetelmiä hyödynnetään melko vähän. Niihin suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti ja fyysisen aktivoinnin nähdään edistävän oppimista.

• 63 % opetushenkilöstökyselyn vastaajista ei koskaan integroi liikettä erilaisiin opetusmenetelmiin ja työskentelytapoihin

• 40 % vastaajista koki, että oma osaaminen liikkumisen integroimiseksi osaksi opetusta ei ole riittävää. 25 % ei osannut sanoa, onko oma osaaminen riittävää.

• 68 % vastaajista koki oppimista edistävänä, että oppituntien opetustavat sisältävät mahdollisuuden liikuskeluun, taukoliikuntaan tai muuhun fyysiseen aktivointiin.

• 71 % vastaajista koki hyödylliseksi, että liikettä sisältävän opetuksen ja oppituntien tauotuksen menetelmistä järjestettäisiin koulutuksia ja 55 % haluaa kehittää osaamistaan aiheesta.

Opetushenkilöstökyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin korkeakouluopetukseen ja omalle alalle soveltuvia vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, miten integroida liikettä opetukseen. Opetuksen toiminnallistamiseksi tarvittaisiin myös lisää suunnitteluaikaa. Toisaalta osa vastaajista koki, että liikkumisesta huolehtiminen ei ole opetushenkilöstön tehtävä ja vastauksissa vaadittiin “kaiken tällaisen touhotuksen” poistamista. Liikkeen lisäämisen hyötyjä oppimisen tehostamisen näkökulmasta ei täysin ymmärretä. Jo pienikin liike voi nostaa vireystilaa ja edesauttaa keskittymistä, eikä se välttämättä vaadi erillistä taukoliikuntahetkeä. Vastaajien antamat fyysiset aktivoinnin esimerkit osoittavat, että käytössä on jo monia hyviä menetelmiä, kuten pistetyöskentely, parikeskustelut seisten ja käsitekävelyt käytävillä.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen on koko korkeakouluyhteisön asia ja fyysistä aktiivisuutta sisältävä opetus on siihen yksi keino. Voit aloittaa katsomalla Panoptossa korkeakouluyhteisöllemme suunnatun lyhyen (20min) verkkoluennon, jossa kasvatustieteiden professori Minna Huotilainen kertoo liikkumisen vaikutuksista oppimiseen. Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä sekä muuta materiaalia fyysisesti aktiivisemman opetuksen tueksi olemme koonneet UniMoven nettisivuille. Tulossa on myös aiheeseen liittyvä koulutus opetushenkilöstölle tammikuussa 2026.

​​​​​​​Liikkuva opiskelu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Jos kaipaat lisätietoja Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Liikkuva opiskelu –toiminnasta, ole yhteydessä liikuntasuunnittelija Mari Pataseen mari.patanen@oulu.fi.