Fyysinen aktiivisuus osana opetusta

Fyysistä aktiivisuutta sisältävät opetusmenetelmät vähentävät paikallaanoloa ja lisäävät päivittäistä liikettä oppimiseen käytettävissä olevaa aikaa vähentämättä. Menetelmät aktivoivat opiskelijoita sekä kognitiivisesti että fyysisesti, ja niiden ensisijaisena tavoitteena on auttaa opiskelijaa oppimaan.

Tutustu aiheeseen katsomalla Minna Huotilaisen (kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto) luento (kesto 20 minuuttia).

Opiskelijat lähtevät opetustilasta ulos käytäville tai pihalle

• Ryhmä- tai parikeskustelut käsiteltävästä aiheesta kävellen. Sovitaan paluuaika ja sen jälkeen puretaan keskustelut yhdessä.
• Käsite- tai kertauskävelyt, joissa aiheeseen liittyviä käsitteitä tai kysymyksiä käydään parin tai ryhmän kanssa läpi.
• Opeteltavaan aiheeseen orientoidutaan tai tietoa syvennetään kuuntelemalla aiheeseen liittyvä podcast. Etukäteisohjeistuksessa on hyvä huomioida, että opiskelijat varautuvat tilanteeseen ulkoiluun sopivalla vaatetuksella ja puhelimella ja kuulokkeilla, jotka on riittävästi ladattu.
• Etäluentojen seuraaminen liikkuen mahdollistuu, jos opiskelijat saavat etukäteen tiedon, voiko oppitunnin tai osan siitä kuunnella kävelyllä.

Mielipidejana

• Opettaja lukee väitteen. Oppilaat muodostavat luokkaan janan siten, että samaa mieltä olevat asettuvat lähemmäs toista seinää ja eri mieltä olevat toista. Halukkaat voivat perustella mielipiteensä. Ahtaassa luokassa harjoituksen voi toteuttaa pystysuuntaisena: samaa mieltä on kurotus kohti kattoa, eri mieltä on kurotus kohti lattiaa.
• Janaa voi hyödyntää myös esimerkiksi itsearvioinnissa (osaan erinomaisesti - tarvitsen vielä paljon harjoitusta).

Vastaaminen oman kehon liikkeellä

• Monivalinta: Keksitään liikkeet vastausvaihtoehdoille A, B ja C (esim. A=kurotus kohti kattoa, B=etureisivenytys, C=hartioiden pyöritys)
• Jos opettajan esittämä väittämä on mielestäsi oikein, venytä jotakin raajaa kehon oikealta puolelta. Jos väittämä on mielestäsi väärin, vasen puoli venyy.

Pistetyöskentely

• Ympäri opetustilaa on sijoitettu tehtäväpisteitä, joita opiskelijat kiertävät yksin tai ryhmissä. Pisteitä voi olla myös opetustilan ulkopuolella.
• Galleriakävelyssä osallistujat kiertävät ryhmissä tutustumassa esillä olevia tuotoksiin, kuten ryhmien tekemiin käsitekarttoihin, piirrustuksiin, visuaalisiin esityksiin tai postereihin. Ryhmät antavat palautetta, kommentoivat ja kehittävät niitä.
• Jigsaw-menetelmässä osallistujat jaetaan kotiryhmiin ja asiantuntijaryhmiin. Jokainen opiskelija perehtyy asiantuntijaryhmässä yhteen tiettyyn aihealueeseen ja opettaa sen sitten oman kotiryhmänsä jäsenilleen.

Pariporinat seisten eri tavoilla

• Teetä lyhyet käsiteltävään aiheeseen liittyvät keskustelut vieruskaverin kanssa seisten.
• Oppilaat liikkuvat tilassa musiikin soidessa. Kun musiikki lakkaa, otetaan pariksi lähin opiskelija ja vaihdetaan hänen kanssaan ajatuksia käsiteltävästä aiheesta. Menetelmää voidaan käyttää myös tutustumiseen.
• Oppilaat muodostavat kaksi sisäkkäistä piiriä, sisäpiiri kasvot ulospäin ja ulkopiiri kasvot sisäänpäin niin, että jokaisella on edessään pari. Parit keskustelevat valitusta kysymyksestä esimerkiksi minuutin ajan. Tämän jälkeen ulkopiiriläiset astuvat askeleen vasemmalle, jolloin jokainen saa uuden parin. Jos opetustila ei mahdollista piiriä, voi aina kaksi peräkkäistä tuoliriviä kääntyä vastakkain.

Draamaharjoitukset

• Simuloidaan esimerkiksi ammatillisia tilanteita draaman avulla eläytymällä eri rooleihin.
• Tehdään lyhyitä näytelmiä, opetusvideoita, uutislähetyksiä tms. opeteltavan ilmiön tai asian kuvaamiseksi.

Videon katselu seisten

• Aina kun luennolla / oppitunnilla katsotaan video, se pitää katsoa seisten.

Ei pöytiintarjoilua

• Opiskelijat hakevat työskentelytarvikkeet / monisteet itse.
• Tehtävien tarkistuspisteet sijaitsevat eri puolilla opetustilaa.

Hyvinvointia tukevat pedagogiset ratkaisut osana opetusta -koulutus (TULOSSA TAMMIKUUSSA -26)

Koulutuksessa käydään läpi erilaisia fyysisen aktivoinnin menetelmiä, joita osallistuja voi hyödyntää omassa opetuksessa. Aktivoivat menetelmät monipuolistavat opetusta ja edistävät opiskelijoiden hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta. Osallistuja saa käytännönläheisiä vinkkejä ja työkaluja istumisen tauottamiseen ja liikkeen sisällyttämiseen osaksi opetusta. Koulutuksen esimerkit soveltuvat erityisesti kontaktiopetukseen perinteisissä (ei muunneltavissa olevissa) opetustiloissa.

Vaihtoehtoiset ajankohdat: ma 12.1.2026 klo 14.15-15.30 tai ti 13.1.2026 klo 14.15-15.30

Paikka: kokoustila Timjami Hilla Gardenissa

Ilmoittautuminen: Lisätietoa tulossa syksyn aikana!

Felez-Nobrega, M., Hillman, C. H., Dowd, K. P., Cirera, E., Puig-Ribera, A. (2018). ActivPAL^TM determined sedentary behaviour, physical activity and academic achievement in college students. Journal of Sports Sciences, 36(20), 2311–2316. https://doi.org/10.1080/02640414.2018.1451212

Hansen, A. (2020). Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Atena.

Hosteng, K. R., Reichter, A. P., Simmering, J. E., & Carr, L. J. (2019). Uninterrupted Classroom Sitting is Associated with Increased Discomfort and Sleepiness Among College Students. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(14), 2498. https://doi.org/10.3390/ijerph16142498

Lynch, J., O’Donoghue, G., Peiris, C. L. (2022). Classroom Movement Breaks and Physically Active Learning Are Feasible, Reduce Sedentary Behaviour and Fatigue, and May Increase Focus in University Students: A Systematic Review and Meta-Analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(13), 7775. https://doi.org/10.3390/ijerph19137775

Rupp, R., Dold, C., Bucksch, J. (2022). Physically active university teaching: introduction to the Heidelberg model of physically active teaching. Springer Wiesbaden. https://doi.org/10.1007/978-3-658-38679-5

Rupp, R., Wallmann‑Sperlich, B., Bucksch, J. (2025). Strategies and barriers to implementing physically active teaching in universities from the perspective of lecturers: a qualitative study. BMC Public Health 25, 855. https://doi.org/10.1186/s12889-025-22075-x

Hänninen, P. & Syväoja, H. (2024). Liikkuminen osana oppimista korkeakouluissa – uhka vai mahdollisuus? Jamk Arena Pro.

Ikonen, A. L., Hakala, T. Kantomaa, M. & Pesola, A. (2019). Pieni palvelus opettajalta opiskelijalle – suuri harppaus aktiiviselle korkeakoulukulttuurille. Yliopistopedagogiikka, 26(2).

Opiskelijoiden liikuntaliitto: Juili lähtee liikahtamalla

YTHS: Liikkuen opiskelukykyä -malli